Ihmiset

Tässä on vähän lievästi ahdistellu, surustuttanu ja masentanu alkava syksy sekä kaikki solmussa olevat asiat. Meillä oli kuitenkin saunailta tossa maanantaina ja pelkäsin että angstaan vaan nurkassa koko aika, mutta sitten ihana Murhis raahas mut rappukäytävään kera valkkaripullon ja juteltiin kaikenlaista. Tajuttiin että elämä on kyllä pääosin vaan ihmisiä, keitä rakastaa ja keiden kanssa on hyvä olla ja kaikki muu on toissijaista ja järjestyy näiden ihmisien avulla. Päivä kerrallaan ja kuulostelee omaa sydäntä, kenen kanssa hymyjään haluaa jakaa ja harrastaa. Koska fakta on, että olo paranee, mimmonen olo tahansa, kun sen saa jakaa jonkun rakkaan kanssa. Miksi sen aina unohtaa ja alkaa epäilemään että ei mun tarvitse nyt tästä puhua ja ei toi kuitenkaan jaksa kuunnella tms. bullshit. Kuuntelu ei paljoo vaadi ja varmasti suurinosa ihmisistä on oikeesti kiinnostunut kuuntelemaan vähän vieraammankin ihmisen huolia, jos joku vaan tulee avautumaan, joten miksei sitten niitä omia ystäviä muka kiinnostais ja miksei ne muka jaksais. Kyllä ne jaksaa ja jossei muka jaksa, kannattaa kertoo niillee pari asiaa ystävyydestä kirosanoilla höystettynä niin luulis menevän perille. Ja vaikka siitä samasta asiasta ois puhuttu jo kymmenen tyypin kanssa ja uudelleen ja uudelleen, ja tuntuu silti olevan lukossa kyseisen asian kanssa, niin puhutaas vielä lisää ja parin uuden tyypin kanssa! Joka kerta kun sen saman jutun jauhaa läpi, siitä on mahdollisuus tajuta uusi ulottuvuus, joka ehkä auttaa sen ratkasussa. Samoin jokainen uusi ihminen on uusi näkökanta, joka saattaa myös avartaa ja auttaa. Suosittelen!

"Opettele sanomaan minä rakastan sinua ja pian tarvitset sitä taitoa usein"

Minä rakastan teitä ja tarvitsen teitä usein  <3