Vaa'at kaivoon!

Rupesin tossa palauttavalla kävelylenkillä miettimään et miten turha kapistus semmoinen vaaka on kotitalouksissa, jolla pystyy punnitsemaan ihmisen. Suurimmaksi osin siitä on vaan haittaa varsinkin naisväestölle. Rupesin miettimään, että kuinka älyttömän idioottimaista on tuijotella sitä vaakalukua ja miten vanhanaikaista ja tyhmää on yhä edelleen olla siinä harhaluulossa, että ihmisille olisi olemassa joku tietty ideaalipaino tai että jos ollaan nähty joku aivan hurmaava ihminen, joka sattuu olemaan itseään 10cm lyhkäsempi ja ilmottaa painokseen kymmenen kiloo vähemmän kun itellä, niin aletaan heti ajattelemaan että itsekin olen kaunis kun painan saman verran. Haloo aivot peliin kiitos. Ei 178cm pitkä ihminen näytä hyvältä painaessaan saman verran kuin hoikka 152cm pitkä ihminen.

Sit puhutaan että kun laihdun vielä viisi kiloa niin sitten olen sopiva. Haloota taas, eihän sitä yhtään ees tiiä mistä se viis kiloo millonkin tippuu ja saattaa olla että vaikka se viis kiloo lähteekin, se naisen luonnollinen pikkupömppis joka kaikkia ällöttää, on silti paikallaan ja sitten asetetaan uusi viiden kilon tavoite. Miksi ylipäätään kukaan sanoo, että oon sitten hyvä kun oon laihtunu tän ja tän verran kiloissa? Miksei sanota, että pyrin nyt saamaan nämä löysät käsivarret kiinteämmiksi, tai laihdutan tämän pelastusrenkaan tästä pois tai tiivistän vähän tätä takapuolta pienempään kokooon. Eikö se nyt olisi paljon realistisempaa todeta ne ongelmakohdat, kuten esim reidet ja koittaa niille sitten tehdä jotain, kun todeta ongelmakohdat ja ylipäätään vaan koittaa laihduttaa viis kiloa ja juosta vaa'alla joka päivä.

Toisaalta tytöt on kyllä suurimmaksi osin suhteellisen vinksahtanutta ja sokeaa porukkaa mitä tulee omaan kroppaan ja ulkonäköön taikka sitten vaan äärimmäisen huomionhakusia, koska jokaisen mielestä se peilikuva on aina huono ja riittää paranneltavaa, joten ehkä sekään ei ole se paras keino normaalille tytölle kattoa vaan peiliin ja harrastaa liikuntaa ja kehonsa muokkaamista sen perusteella eikä vaa'an, mutta on se nyt parempi silti!

Yleisestikin ihmisten ja varsinkin suomalaisten pitäs muuttaa vähän tätä ajattelutapaa joka kieltää ittensä hyväksymisen ja kehumisen. Itestään ei vaan voi sanoo mitään hyvää ja ei ihme jos se kehonkuva muuttuu huonoksi, jos ihan vaan tavan vuoksi kavereiden kanssa kuorossa on itteensä läskiksi selluliittipyllyksi haukkunut peilin edessä monet vuodet.

Mua ylipäätään on aina ärsyttäny laihuuden ihannointi, koska oon ite ollu semmonen luuranko et kylkiluut näkyy koko ajan ja reisien väliin mahtuis vielä kolmas reisi ja kädetkin näyttää enemmän tikuilta kun käsiltä, enkä oo tuntenu olooni kovin hyväksi. Käytin isompia vaatteita lähinnä siksi, etten halunnu näyttää että olen laiha. Painoindexit näytti alipainoa ja terkkarit sano että söisit joskus. Todellisuudessa söin kyllä ja paljon söinkin mutten vaan lihonut millään. Ärsytti kun monet samankokoset kun minä, sano että kauhee pömppis ja pitäs laihtuu ainakin viis kiloo kun ite katoin niitä ja näin yhtä laihan tikkusen kun itekin ja ite oisin halunnu niitä kiloja lisää. Sisko sano, että rupee harrastaa liikuntaa niin saat edes lihaksia, mutten uskaltanu kun kammosin että se vähäkin rasva jota viel oli, ois kaikonnu. Plus että oon patalaiska ja liikunta vaatii tekemistä.

Viimesen vuoden aikana oon lihonu kymmenen kiloa luultavasti e-pillereiden vuoksi ja ensimmäisen viiden kilon jälkeen sisko totes että näytän hyvältä kun mulla on jalatkin. Tissit kasvo, lantioon tuli pyöreyttä ja tunsin oloni paremmaksi. Tuntuu tosi absurdilta että nyt samankokoiset kun minä, valittaa miten läskejä ovat ja toiset saattavat vielä antaa laihdutusvinkkejä ja kannustaa laihduttamiseen, miksi jos ihminen on terve? Tuntuu niin oudolta että tämä muoto, jossa olen terve ja ihan normaali on niin monen mielestä läski ja pakko laihduttaa.

Ylipäätään se oma kehonkuva ja siihen tyytyväisyys on kaikinpuolin kyllä ihan omassa päässä eikä vaa'alla tai mittanauhoissa. Kesäkunto ei ole vaakaluku vaan ajatus päässä. Miksi kaikki aina alkaa laihduttamaan, jotta uskaltautuisi rannalle ja harrastamaan mehudiettejä sun muita, jotta kaikki turvottava neste häviäisi. Miksei kukaan ala "Minä näytän hyvältä"-kuurille, jossa olemattoman läskin poistreenaamisen sijaan menisi joka päivä peilin luo ja sanoisi että "Minä näytän hyvältä" ja käydä ostamassa ne näteimmät bikinit. Ei ne mustat jotka saa lantion näyttämään kapeammalta, vaan ne värikkäät ja kukkaiset, joita haluaisi käyttää jos näyttäisi samalta kun ne mallit telkkarissa.

En puhu sen puolesta, että on hyvä olla läski ja kaikkien läskien pitäisi olla ylpeä läskeistään, vaan sen puolesta, että on hyvä olla terve, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Fyysisesti terve ei ole sairaalloisen lihavai ja henkisesti terve ei ole se alipainon rajoilla hilluva tyttö, joka silti haluaa viisi kiloa pois.

Ei mulla muuta tänään.