Huomenna mulla on luomileikkaus aamusta. Luomi sijaitsee alasilmäluomessa ja on kesän aikana kasvanut niin isoksi, että haittaa jo näköä. Mulla on toi ollu ihan lapsesta asti, mutta ennen se on ollut aivan tasainen ja pieni patti vaan kun taas nyt se on tommonen röpelöinen ja ällöttävä.
Huomenna mun silmäluomi paikallispuudutetaan (mihin ne tunkee sen piikin, siihen luomeen HYI) ja sitten saan katsella kuinka veitsi lähestyy mun silmää HYI APUA IIK EEEIII! ja sitten nipsnaps luomi leikataan pois, jonka jälkeen luomi POLTETAAN kiinni, koska kuulemma hyvin helposti voi valua paljonkin verta, jossei polteta. Whatttaaaaa.
Siis ensinnäkin, puudutuspiikki johkin luomeen! Miettikää nyt et tunkis jonkun piikin tohon alaluomeen tai mihinkään silmän lähelle, en kestäää. Sit toiseksi se et NÄKEE sen hemmetin veitsen joka tulee touhuu siihen ihan silmämunan viereen! Salee se lääkäri aivastaa ja sit oon sokee. Sitten et ne tulee jollain polttaa sen haavan umpeen! Polttaa jotain ihan mun silmämunan viereen. Salee ne huomaakin vasta nyt tuolla, että toi oikeesti on KIINNI tossa silmämunassa, ei siis kasva siinä, mutta nojaa tohon silmämunaan ja jonain päivinä kun toi möhkäle päättää kovettua (joo, se tekee sitäkin) se ihan hankaa silmää, joten miten ne voi polttaa siitä! Salee polttaa mun silmän puhki. Ja entäs sitten jos se haava ei tyrehdy tai jos se kerkii jo vuotaa ihan sikana ennen sitä polttamista niin mun silmä on ihan veressä ja haiseeks sit joku palanu veri! Tiiän et tästä voi vuotaa tosi runsaasti, koska kerran ihan vaan normaalisti hankasin silmää ja sit oli sormet veressä ja itkin oikeesti verta tolla toisella silmällä jonkun puoltuntii eikä se meinannu tyrehtyy millään. Ja sillon siihen vaan tuli ihan pieni vekki ja nyt se leikataan kokonaan irti!
Oon vaan niin varma et mä oon se yks miljardista, jolle käy ne kaikki hoitovirheet. Siksi oonkin tänään tehny kangaskasitilausta, sushia ja suklaata sekä pelannu tyhmiä facebookpelejä ja kattonu selviytyjiä, että oon pitäny ajatukset poissa tosta silmähommasta. En saa ees huomenna aamulla herää rauhassa ja panikoida panikointia pois, koska siellä pitää olla jo yheksältä aamulla, eli on lähettävä jo joskus kaheksalta täältä ja yhyy. Mut ehkä unenpöpperössä ei muista mikä odottaa. Toivottavasti saan ees merirosvosilmälapun.
Lopuksi viehättävä kuva loisestani, jota en enää huomisaamun jälkeen nää koskaan. Kuvassa fiittaa myös eiliset ripsarinjämät ja unihiekka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti