tiistaina, tammikuuta 31, 2012

Esittelyssä: Merri & Pippin + ruokaa + kuulumisia

Sain valituksia etten oo kirjottanu aikoihin mitään ja että vähintäänkin hamstereista pitäisi kertoa. Noh, täällä on nyt noin puolitoistaviikkoa majaillut kaksi venäjänkääpiöhamsteri roborovski siskosta nimeltä Merri ja Pippin.



Tytsyistä on ollut iloa kanssa-asujille, jotka tasasin väliajoin kasaantuvat yläkerran käytävään tutkailemaan neitien touhuja ja juoksevat sitten iloissaan ilmottamaan mulle taikka villelle mitä ovat terraariossa nähneet.

Pippin on isompi ja Merri pienempi, Merri selkeästi eloisampi ja innokkaampi juoksemaan esim. pyörässä. Pippin on sisustaja ja viettää suurimman osan ajastaan laittaen uusia koloja kuntoon. Pippin on ihmisläheisempi ja juoksee vähemmän karkuun, Merri hieman vielä säikkyy vähän kaikkea. Tämän verran pikkuisista on viikossa saanut käsitystä :D.

Lisäksi laitan kaksi kuvaa ruoista, joita olen tehnyt ja jotka ovat saaneet hyvää palautetta, jee!

























Yllä "pekonikananmunamozzarella"-salaattia, kuten hommaa yksi päivä kutsuin. Tämä kuvan kyseinen versio oli tajuttoman hyvää namnamnam, mutta seuraavalla kerralla määrät ei osunu niin hyvin yhteen ja pekoni oli aika mautonta, joten kokemus jäi valjuksi. Mutta onnistuessaan erittäin hyvää ja ruokaisaa!






























Ville on kipeä ja eilen se sitten aivan nuhanenäsenä ja raukkana katto sohvalla peiton alla ruokaohjelmia ja valitti et on nälkä. Kyselin sitten kovasti, että mitä kaupasta pitäis tuua, mitä se haluis syyä ja ville vaan osotteli telkkariin, jossa Man vs. Food-ohjelmassa jotain pikkuhamppareita syötiin, että tommosta pitäs saaha. Kuvissa vilisi myös hodareita, kilon pihvejä ja muuta. Puistelin sit päätä, et keksi jotain mitä oikeesti haluat ja ville vaan osotteli telkkarin ruokia. Päädyin sitten kaupasta ostamaan jauhelihaa, jota en oo syöny enkä laittanu niiiiiin moneen vuoteen ja tuorejuustoa, sämpylöitä, tomaattia, salaattia ja cheddaria, majoneesit löyty kotoonta. Kotona kokkasin runsaalla sipulilla ja suht sunrailla mausteilla yrttituorejuustotäytteisiä jauhelihapihvejä ja kokosin niitten ympärille hampurilaiset ja tarjoilin villelle. Sain vastalahjaksi melkein kosinnan :D. Söin itekin yhen ja voin sanoa että erittäin hyvää oli!

Muutenkin vähän voisin kuulumisia kertoilla. Oon tällähetkellä työharjottelussa Fleimillä, tervemenoa tutustumaan! Saan taittaa lehtee, joka on mun lempparihommaa, muokkaa kuvia nettisivuille, harjotella ja tehä flash-juttuja, editoida videoita, selata kuvapankeista sopivia kuvia ja suunnitella ja järjestellä kaikenmoista. Lisäksi saisin myös itse kuvata materiaalia niin kuvia kuin videoita ja saan tehdä sivun/aukeaman jutun kuvia ja tekstejä myöten itse. Nettisivuhommia varmaan mulle opetetaan myös jossain vaiheessa, koska suurin osa fleimistä tapahtuu netissä. Oon viihtyny tuolla kyllä hyvin kun jutut on niin monipuolisia mitä teen ja mun silmää arvostetaan ja mun jutuista on tykätty mitä oon tehny ja mun nopeutta tehä ja ennakoida asioita ihmetelty suuresti. Ruoka on hyvää ja työkaverit kivoja sekä naapuritoimituksista kuuluu iloista keski-ikäisten miesten laulua harva se tunti :D Ehdottomasti viihtyisin tommosessa työssä.

Tämän lisäksi oon viettäny tämän vuoden puolella jo puolitoista viikkoa sairaana ja ihan oikeesti kunnolla sairaana. Päivystyksessä on vierailtu ja yksykskakkosella peloteltu lääkäreiden toimesta, et muista ihmeessä soittaa jos kurkku turpoo umpeen etkä saa hengitettyä. Lääkkeitä oon syöny enemmän kun koko elämän aikana yhteensä ja olot ollu yhtä kurjia kun sikaflunssan aikaan. Onneksi oon pystyny tekee töitä etänä kotoonta, niin ei oo niin huono omatunto tästä sairastamisesta. Pelottaa vähän noi kamalat pakkaset, koska mun kurkku menee ihan jumiin pakkasilmasta jo lyhyen kauppareissun aikana, joten miten sitten kun täytyy kävellä kilsat molempiin suuntiin kun lähtee taas matkustaa toimitukseen asti. Mulla siis oli joku ihme kurkkutulehdus.

Mitähän muuta, töissäkäyminen on aika rankkaa kun siihen menee 10h joka päivä matkoineen ja tuntuu ettei kerkiä käymään kotona koiria kattomassa lähes koskaan ja nyt oon ollu niin kipeenäkin etten oo ees jaksanu liikkua :(. Japani innostuttaa hyvin paljon kun löydettiin erittäin halvat menopaluu-lennot ja koko eilisen sen ajan kun en tehny työjuttuja selasinkin japanista hotelleja ja muuta informaatiota :D. Haluan mennä!

Mutta niin, eikai tässä nyt ihan hirveesti muuta, rastat on vielä päässä ja edelleen täällä ihanassa kommuunissa asustelen! Eilenkin kämppis tuli illalla kotiin ja kysy että katotaanko leffa ja sen jälkeen hihku miten kiva on kun on seuraa leffankattomiseen eikä tartte asua yksin. Karkkeja ja hedelmiä ilmestyy pöydille syötäväksi ja usein syödään yhdessä tai joku tekee liikaa ruokaa että riittää toisillekin ja aina on oikeestaan seuraa mihin sitten ikinä sitä tarvitseekaan. Suosittelen kyllä kaikille tätä!

2 kommenttia:

  1. Kommuuniasuminen on parasta! Kyllä vielä jonain päivänä mulla on oikein kunnon semmonen pystyssä... :)

    VastaaPoista
  2. meillä on nyt vm-76 rivaripäädyssä neljän tytön kommuuni, plus kaksi miestä jotka puoliksi asuu täällä plus kaikkien monia ystäviä jotka täällä loisii :D

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...