Eilen illalla

Titiuu on mökkikoira

Tiitelin elämä on yleensä hyvin raskasta koska toimintaa pitäs olla noin koko ajan. Mökillä kuitenkin ilman mitään erikoista toimintaa Tiiteli oli ihan tyytyväinen kun sain saattaa ihmisiä huussiin ja touhuta pihalla omiaan. Veneessäkin istuskeltiin pitkiä aikoja ihan rauhassa, vaikka animaatio ei ehkä kovin hyvää kuvaa rauhasta anna :D. Kyyjärvellä oli tosi hyvät ilmat oikeestaan koko juhannuksen. Perjantaina sato ehkä puolisen tuntia ja melkeen koko ajan muuten paisto aurinko eli aika erikoinen juhannus!

Taas olis reissua tarjolla!

Eihän tässä oo montaa päivää keritty kotona olemaankaan, kun huomenna lähtee kone kohti Barcelonaa! Sieltä sitten Sevillaan, josta Lagosiin. Yhteensä kahden viikon reissu ja jos matkaa haluaa seurata, kantsii laittaa eveli2na instagramissa seuraukseen! Oon saanu vähän noottia mm. siskolta, että kuvia tulee reissuilta liikaa! Ite tykkään niin paljon kattoo matkakuvia instagramista, joten laitan niitä itekin suhteellisen runsaasti :D. 

Aah helteet on ollu raskaita, en esim. oo jaksanu ottaa oikein yhtään arskaa kun tuntuu et iho sulaa irti jos makaa auringossa, mut myös todella ihania, koska oon sit viihtyny järvessä sen arskailunkin edestä! On ollu monia kesiä kun oon käyny järvessä uimassa alle kymmenen kertaa ja nyt ollaan jo reilusti yli kahdenkymmenen kerran puolella, vaikka tämä oikee kesä tuli vasta näin myöhään. Meillä oli veikan rippijuhlat tässä eilen ja oli aika aneemista porukkaa kyl juhlissa kun kaikki oli niin nuutuneita :D. Oi että sitä riemua kun vieraat viimein lähti ja sai vaihtaa mekon biksuihin ja lähtee kohti järveä! 

Äsken pelasin ekaa kertaa riskiä, joka oli aika mukavaa ja nyt oottelen villee konfiksesta, jotta päästään uimaan ja sit yhessä pakkaamaan laukkua matkaa varten ja viettää laatuaikaa Titiuun kanssa ennenkun se tulee reissun ajaksi hoitoon tänne porukoille. 

Veikka on jo porukan pisin kun veti äitin ja isin ohi! Mut ai että reissuuun! Aion vaan ihastella kaikkea ja syödä hyvin ja rentoutua niin hyvin kun osaan! Ihanaa kans päästä villen kaa viettää laatuaikaa kaksin, kun tuntuu ettei yhessä asuessa tuu oikein varattua ees semmosta yhteistä aikaa helposti. Nytpä pitää sit kattoo toisen naamaa kaks viikkoo putkeen!

Aaah, Suomi!

Varsova oli tosi kiva kohde varsinkin hyvässä seurassa mut ai että oli niiiin ihanaa herätä aamulla, syödä vähän aamupalaa ja lähtee paljain jaloin käppäilee kohti kotijärvee iskän, äitin, siskon ja koirien kanssa ja sit hyppäsin järveen ja sukeltelin ja pesin kaiken ison kaupungin saasteen pois niin kehosta kun mielestäkin. Parasta! Uimisen jälkeen käytiin myös kattoo Villee riparilla ja sit syötiin grilliruokaa pihalla sydän sydän.

Illalla vielä ennen kotiutumista käytiin kerää mustikoita ja keräsin itelleni puol litraa iltapalaksi, josta osan nautin mustikkamaidon muodossa omnomnomnom! Suurin osa jäi vielä purkkiin mut eiköhän nekin uppoo aika nopee!

Matkustelu on mukavaa, mutta mikään ei voita kotisuomea, pakista ja saabtietä kesällä!

Oottelen tässä et myrsky vähän heltiäis niin voisin lähtee kohti selloo hommaa uusia silmälaseja. Saa nähä mimmoset tällä kertaa löydän!

Roadtrip ystävien kanssa

Lisää materiaalia reissusta tulossa myöhemmin, sillä nyt on kiire Varsovaan!

Ulkoilua

Taidettiin olla taas vinon horisontin, pakkasen, auringon ja kepin kanssa lenkkeilemässä noin kuus kilsaa järvellä ja vähän muuallakin heti kun aurinko taas tuli ystäväksemme! Ilman ystäväämme aurinkoa emme jaksa tai siis minä en jaksa, lenkkeillä kun parin kilsan lenkkejä. Tänään aurinkoisemme taas näyttää pilkottavan, joten tiedossa on pitkä lenkki!

Nakuja löytyy

En keksiny mitään ostikkoa ja telkkarissa sanottiin, että makuja löytyy ja päätin kirjottaa sen otsikoksi, mutta typotin joten antaa olla. Siinä sen historia! Aattelin nyt kuiteskin vähän taas koittaa kertoilla et mitä mun elämässä tapahtuu :D.

Lauantaina heräilin pari tuntii ennen villee ja leikin Titiuun kanssa sekä kattelin vähän Breaking Badia(ai kauhee näitä viimisiä jaksoja! :O) ja sitten aloin laittelee tortillaa lounaaks kun ville pääsi ylös sängystä. Mukava alotus päivälle! Sitten äiti jo soittelikin, että voisi kauppareissulla poiketa hakemaan mut ja Titiuun kyläilemään. Ville oli lähössä ajaa taksia, joten sopi hyvin yökyläily porukoilla kun muuten oltas vaan Titiuun kanssa möllötetty keskenämme täällä kaupungissa, joten jos vaihtoehtona oli yö hirsimökissä metsässä perheen ja monien eläinten luona, oli valinta aika helppo!

Siellä sitten syötiin ruokaa, tehtiin vähän pihahommia, kateltiin telkkaria, juteltiin ja laulettiin taas pitkät erät singstaria. Kello vierähtikin helposti yli kahdentoista ja vetäydyttiin Titiuun kanssa mökkiin nukkumaan.

Epäilen kovasti että koirani on saanut vaikutteita kissoilta kun tykkää istuskella sohvan käsinojilla ja välillä kiipeilee myös selkänojalle makoilemaan.

Sunnuntaina herättiin Titiuun kanssa siinä kymmeneltä, kun isot koirat alko haukkumaan pihalla. Yleensä tiiteli nukkuu iloisesti about yhteen, mutta ei malttanu porukoilla koska muutkin koirat oli hereillä. Olisin ite halunnu jäädä vielä nukkumaan koska mökissä on niin hyvä nukkua :D. Nousin kuitenkin ylös ja päästin Titiuun riehumaan muiden elukoiden joukkoon.

Siinä sit lagiteltiin, syötiin aamupalaa ja pelailtiin gta vitosta, joka muuten oli aika hauska, mutta vieläKIN on se miinus ettei tavaroita voi ottaa käteen! Tekee vähän vaikeemmaksi projektin siirtää puutarhakalusteet uima-altaaseen, mutta onnistuin kuitenkin. Lisäksi porukat on kauheen aggressiivisia tossa! Yks kävelytti koiraansa ja menin sit käppäilee niiden kanssa ja se omistaha alko vaan uhoo ja tuli lyömään ja käski sen koiransa mun kimppuun :(. Ja mä vaan kävelin mukana! Sit kans veikka törmäs vahingossa poliisiin ja poliisi ampu sen, reiluu. Kyllä varmaan yhteensä joku kaks tuntia totakin pelailin vierailun aikana!

Koska oli kaunis ilma, päätettiin lähteä lenkkeilemään. Olen vähän taipuvainen liioitteluun kun asteet menee alle viidentoista, joten näytin tältä. No mut ei tullu kyl kylmä eikä kuuma!

Lenkillä maa oli huurteinen eikä aurinkokaan enää tuntunut lämpimältä kasvoilla. Kai se talvi oikeesti tulee :(.

Yritin tietty ottaa Titiuusta kuvia, mutta se on niin vikkelä että harvat onnistuu. Titiuu ihmettelemässä kun vesi onkin kylmää. Se myös ihmetteli paljon kun osa vesi oli jäässä!

 Lenkkeiltiin Sorvalammelle, jossa olikin ihanan aurinkoista.

 Kasallinen koiria ja sisko ottamassa arskaa :D

 Lenkin jälkeen olikin vuorossa lisää lagaamista ja pelaamista, kunnes iskän ravintolaillallinen oli valmis. Villekin oli saapunut kyläilemään. Ruoan jälkeen käytiin vielä siivoo ja tsekkaa mökki, jonka uusia laattoja ville ei ollu vielä nähny ja siitä pian lähdettiinkin kotiin.

Kotona vähän lagailin, kattelin lisää Breaking Badia ja henkisesti koitin valmistautua ensimmäiseen koulupäivään mahdollisimman hyvin unohtamalla koko asian. Valmistelin kaiken valmiiksi laukkuun ja laitoin herätyksen valmiiks, jotta pystyin vaan unohtamaan koko asian ja rentoutua.

Menin nukkumaan jo ennen yhtätoista reilusti, Titiuu ei ollu samaa mieltä ja halus lähteä villen kanssa vielä olkkariin.

Aamulla jäädyin, vaikka mulla oli lapaset ja talvitakki päällä. Eka bussi jätti tulematta, joten myöhästyinkin vielä kivat 10min. Onneksi se ei haitannu, koska eka oli muutenkin tapaaminen kuraattorin kanssa, joka sitten ohjasti mut oikeeseen ryhmään. Opiskelen siis nykyään Stadin ammattiopistossa ja musta tulee ulkoasuntoteuttaja, eli taittaja oikeestaan. Taisin tästä johonkin postaukseen jo kirjottaa kai? Vaikee muistaa kun kirjottaa niin harvoin :D. Ryhmänohjaaja, sekä ryhmänohjaajan sijainen oli molemmat tois mukavia, kuten myös opo ja kuraattori. Opo lupaili että koulun tilat ovat hyvinkin lämpimät, mutta siellä kaikki dataili takit päällä ja valitti kun sormet jäätyy. Eli täytyy varautuu ihan hyvällä vaatetuksella. Mun ryhmästä oli paikalla joku kymmenen, vaikka ryhmän piti olla täydet kakskyt ihmistä, joten en tiiä missä kaikki muut oli. Kipeenä vai lopettanu? :D Opintotoimisto ei ollu auki, joten en saanu mitään tunnuksia koneille tai mitään muutakaan tärkeetä lippusta, joita pitää venaa keskiviikkoon. Hyväkslukemisista ne ei myöskään oikein osannu sanoa mitään, joten saa nähä mitä tästä tulee :D. Saa pitää peukkuja!

Aamulenkki

 Heräsin aamulla ja oli todella sumuista ja niimpä päätettiin Titiuun kanssa lähteä aamulenkille järvelle, jossa sumun ehkä havaitsee kaikista parhaiten kun mitään laakeita peltoja tai niittyjä ei niin lähellä ole. Harmi että sumu kyllä kerkis vähän väljetä siinä nopeesti aamupalaillessa, mutta oli silti mukavaa! Titiuu tykkäs tepastella vedessä ja kaivella kuoppia rannalle.

Iltalenkillä

Kävin juoksemassa pitkästä aikaa kun ensin olin yli viikon flunssassa jonka jälkeen fyysisen työn jälkeen olin aina niin väsyny ja viikonloput niin kiireisiä etten oo saanu aikaseks juoksennella. Nyt kuitenkin olin jo valmiiksi laittanut urheilurintsikatkin päälle joten en voinut jättää lenkkiä tekemättä vaikka kuinka tuli kivoja ohjelmia telkkarista. Ulkona oli aivan ihanan lämmin vielä yhdeltätoista illalla ja järvi oli tyynenä niiin kaunis! Alan juoksemaan iltaisin niin unikin tulee paremmin. Nyt kuitenkin pesun ja iltajoogan kautta nukkumaan ja kohti uutta viikkoa! Hyvää yötä!

"Aamu"lenkki

Harvoin jaksan ihan yksin lähteä kävelemään, mutta tämän aamun hirveä olo ja verhonjen välistä kurkkiva kirkas aurinko saivat mieleni muuttumaan. Heti oli selvää, että tänään lähden oikein rauhalliselle kävelylle aurinkoon.

Matkan alussa vastaan tuli ihmetys, nimittäin viereistä koulua purettiin pala palalta ja palaset nosteltiin nosturilla samaan läjään. Otin tästä ihmeestä kuvan:

Oli kivaa ottaa kuva, vaikkakin vaan kännykällä. Jatkoin matkaa ja päädyin pohtimaan kuvaamista yleensäkin, mistä itse tykkään kuvaamisessa ja kuvissa, mikä inspiroi juuri minua ja mietin, että olisi kiva päästä juttelemaan erilaisten ihmisten kanssa, että mihin he kiinnittävät huomiota kuvissa ja kuvaamisessa. Tätä pohtiessa tajusin, että mulle inspiroivin juttu on valo ja varjot ja että mulle suurin ongelma nykyään on horisontti, joka on aina vinossa. Ennen se ei ollut, joten ihmettelin että miksi nykyään aina on ja vielä samaan suuntaan vinossa.

Seuraava kuvauskohde kävelylläni oli viereisen urheilupuiston yhden hallin katossa olevat varjot. Lisäksi kuvassa on oma varjoni, joka osaltaan myös viehättää kuvassa. Haluaisin ottaa sarjan kuvia, joissa jokaisessa esiintyy ihmisen varjo.

 Matkalla rantaan vastaan tuli liikennemerkki, jotka kanssa viehättää mua yksinkertasilla muodoillaan ja selkeillä väreillään. En edes tiedä mitä huutomerkki-liikennemerkki tarkoittaa :D.

Jos on huonopäivä tai tarvitsee muuten vaan piristystä, tai hiljentymistä, rauhaa tai mitä tahansa positiivista, teen lenkkini aina järvelle. En tiedä mitä tekisin, jossen asuisi lähellä vettä, se on kuitenkin mulle se tärkein elementti, joka piristää aina.

Laaksolahden rannalla kelluu paljon sorsia, koska vesi tässä kohtaa pysyy ympäri talven auki avantouimareiden takia. Kuvassa taas oma varjo.

Harmi kun sorsia on noin paljon, mielelläni tulisin muuten ruokkimaan niitä, mutta tuollainen määrä sorsia tarvitsee aika monta leipää!

 Tässä vaiheessa olin jo päättänyt että lenkistä tulee kuvauslöytöretki ja ikuistan kaikki jutut jotka vähänkin inspiroi tai huutavat tulla kuvatuksi. Espoossa tämän lähemmäksi lunta ei varmaan pääse kuin läjät jäähallin takana. Joku/jotkut on lumesta jo ilon ottanut irti pallojen muodossa.

 Sorsia päiväunilla. Suurin osa niistä vaan kellu pää sulkien alla.

Lähdin polulle, joka menee aivan järven rantaa ja törmäsin tällaiseen taideteokseen.

 Hukkuneita veneitä täällä on syyssateiden takia rannat täynnä.

Tässä kohtaa loppukesän lenkillä pidin uimatauon. Nyt ei kyllä olisi huvittanut.

 Seuraavaksi oli pakko poiketa rannasta, sillä tulvat olivat vallanneet polkuja.

 Poikkesin kylään niemenkärkeen, josta näkee toiselle niemenkärjelle, josta pidän suunnattoman paljon! En kuitenkaan tulvien takia pääse kyläilemään vastarannana kärjellä, vaikka kuinka haluaisin.

 Murhis totesi yhdellä kävelylenkillä, että tontti pitäisi ostaa tästä ja rakentaa siihen paritalo.

Edelleen samalla niemellä. Minä ja kaksi tulvaan joutunutta puuta. Rakastan tulvia!

 Kuva mun puolikkaasta naamasta kietoutuneena maailman parhaaseen huiviin, joka muiden ihmisten mielestä on ihan liian pitkä ja epäkäytännöllinen. Musta se on lämmin!

 Lemppari niemenkärki taas! Tämä on kyllä kiva lenkkireitti kun saa pysyä niin kauan aivan järven vieressä.

Kärsineitä veneitä.

 Tää on yks mun lempparipaikka täällä lähiksessä ja niin vissiin monen muunkin, koska lähes aina kun tästä kävelee, tässä kohtaa on ihmisiä koirineen pitämässä paussia ja ihastelemassa maisemia ehkä myös. Tossa "penkillä" näkee myös monesti poikia kalastamassa.

Siellä se mun lemppari niemeke näkyy taas!

Silta mutaisen ojan yli. Melkeen teki mieli  lähteä tonne polulle, mutten halunnut lyhentää lenkkiäni!

 Edelleen lenkkini jatkui sen verran järven rantaa pitkin, että näin vettä, jei!

Söpöjen ja värikkäiden laatikkotalojen takaa nousee korkea ja ruma harmaa laatikkotalo, jollaisissa itsekin asun.

Laatikkotaloilla on myös kivat takapihat ja niitty, jonka läpi tehtiin lenkkejä ennen tätä uutta kävelytietä, jota pitkin lenkkiäni tein.

Puiden heijastuksissa veteen on aina jotain maagista vaikka ympäristö olisikin jonkinsortin likavesioja.

 Kävelytien molemmin puolin oli tulvaa.

Sortunut silta ylitse paskaojan.

 Lenkkini lähestyy loppuaan ja edessä häämöttää suora, jonka keskivaiheilla ohitan entisen kotioven ja jonka lopussa olen nykyisen kotini ovella. Taas minä varjona kuvassa mukana.

Lintujen pelleneniä.

 Toisiksi viimeinen kuva liikennemerkistä, joka sai aivoni heti suunnittelutuulelle.

Koivu kotioveni juurella ja lenkkini on loppu. Endomondo sanoi lenkin olleen kolme ja puoli kilometriä pitkä ja käytin tähän noin tunnin.

Toivottavasti sinullakin oli mukavaa lenkilläni, tällein virtuaalisena seuralaisena! Samalla tämä toimikoot tämmöisenä "kotiseutuni"-esittelynä.

Nyt julkaisen tämän ja siivoan ihan vähän, koska kohta saan tänne iltaseuralaisen, jonka kanssa laitamme ruokaa!