Huuh

Tänään oli kaheksan tuntia verkkoviestintää! Elikkäs HTML-asioita. Ei tuntunu ees pitkältä! Olin kattonu lukkaria väärältä viikolta ja luulin et meil on ääntä taas, mutta yllätys oli suuri kun kävelinkin sisään valkoisena hohtavaan mac-luokkaan, jossa soi joku futuristinen musiikki ja penkitkin oli kuin jostain ulkoavaruudesta. Löysin näistä omenoista muutamia kivoja toimintojakin, muttei mua kyllä saatu kokonaan vielä rakastumaan, että tämmöisen törkeen kalliin ompun itselleni hankkisin.

Itse aihe ei ollut mac-koneet, vaan tekstin muotoilu, linkittäminen, taulokot ja kaikki pieni tilpehööri. Opettelimme myös siirtämään tämän kaiken roskan verkkoon koko kansan nähtäville. Vaikka mulla suurin osa oli ihan iisibiisi juttuja taas, en silti ihan kauheesti turhautunu ja päivä meni nopsasti. Ruokana oli stifadoa, joka maistuis stifadolle! Olin iloinen.

Kivan koulupäivän kruunasi vielä mukava puhelu Miskalle.

Ainiin, sain muuten silmälasit! Piti kirjoittaa siitä, miten kotona on aina muistanu laittaa lasit päähän kun koneilee, mutta koulussa ne meinaa helposti jäädä pöydälle, kun niitä otta välillä pois kun pitää taululle katella. Nään siis erinomaisesti kauas ja tarvitsen lasejani lähinnä vaan silloin kun täytyy keskittyä johonkin joka on lähellä. Tajusin kans samalla, että eihän mulla nytkään oo tätä kirjoittaessa laseja päässä ja kipasin ne tossa äkkiä hakemaan :D.

Tossa vähän tommonen pöljähkö kuva nyt noista.

Löysin samasta kansiosta josta tuo lasikuva ilmestyi, pari muutakin kuvaa joita voisin esitellä, eipä niitä kuvia ookaan täällä viimeaikoina oikein näkyny!










 
 Ekana tämmönen mahtava annos :D

 Niin ja vielä ihmettelen että mistä ne finnit tulee... Mulla siis oli tuola kaks jotain broilerifilettä, cuscusia, fetaa ja tomaattia ja juustokerros päällä :D. NAM.









 Sitten söpömpiin asioihin ja hienompaan kuvaan, elikkäs tossa sunnuntaina oli mukava ilma ja Wallu tuli tänne mun, Ennan ja Ebonyn kanssa lenkkeilemään. Pelloille on tullu nyt näitä mun rakastamia heinäpaaleja <3 ja mentiin niitä kattelee. Pellon reunassa seisoo tommonen punanen penkki, varmaan siksi, että lähellä on kartanokylpyläkuntoutuskeskus Kaisankoti, josta kaikenlaisia mammeleita lähtee kävelylle. Pitäähän niillä levähdyspaikkoja olla! Wallu ja Ebony sit istahti siihen ja otin kuvan. Ihana valo, sanon minä!

Muutenkin oli ihana lenkki. Pitkäkin semmoinen. Ei oikeestaan koko lenkin aikana puheltu mitään kovin järkeviä ja matkassa oltiin melkeen kolme tuntia. Välillä poimittiin ohraa ja vehnää syötäväksi ja kuunneltiin hiljaisuutta. Mietin miten mahtavaa olis jos osais jokaisesta hetkestä nauttia noin, kun osais aina aatella jokaisesta hetkestä, ettei oikeestaan muuta tarvitse. Oikeestaan ite oon löytäny sen mitä tarvitsen, eli ihanan ihmisen. Sillon kun oon jonkun ihanan kanssa, tuntuu etten muuta kaipaa. Oon ilonen oivalluksestani! Wallu on muutenkin nyt ihan mahtava palapelin palanen mulle ja hienoa kun voi ajatella, että voin varmaan tommoselle kävelylenkille lähteä Wallun kanssa vielä kymmenenkin vuoden päästä.

Ei mulla muuta, heippa!

Kotona taas!

En haluais mennä maanantaina töihin. En haluais mennä viikon päästä riparille taas. Haluaisin viettää kesää mukavien ihmisten kanssa! Riparilta tietty löytää aina niitä mukavia seuralaisia, mutta kyllä leiriruljanssi väsyttääkin niin suuresti, ettei ripareita ihan viikon välein jaksais touhuta. Tätä mun leiri-intoo ei ainakaan nosta se tieto, että Jussi olisi juuri tämän viikon lomalla intistä. Kerkeis kerrankin oikeesti viettää aikaa yhessä ilman sitä ahdistusta, että no huomenna sen pitää taas sitten lähteä takasin. Ei olla esim. ikuisuuteen varmaan saatu nukkuu vierekkäin ;(.

Mutta angstaamiset sikseen! Nyt on leirikrapula, joka tarkottaa sitä, ettei oikein osaa tehdä mitään. Ei osaa tarttua mihinkään, kun aivot on tottunu aikataulutettuihin päiviin. Yksin on kans tosi vaikeeta olla. Oli mulla täällä onneksi perhettä kotona, mutta ei ne riitä :D. Sitten Wallu tuli ja lagattiin, alettiin sit kattelee youtubesta kaikkee hauskaa ja naurettiin vedet silmissä ja vatsat kipeenä :DDD. Wallu keskeytti yhen videon hetkeksi, koska sattu liikaa mahaan :DD. Sitten se lähti silmät väsymyksestä punottaen äsken ajelee kotia sateessa, voi ei ;(. En melkeen uskaltanu ees päästää sitä, mutta kai sen kotiin oli mentävä kun huomenna tiedossa jotakin ohjelmaa paljon.

Mut tää on sitä mitä haluisin kamalasti tehä, nähä ihania ihmisiä ja nauraa niiden kanssa! :D. Jutella syvällisiä, naureskella ja syyä. Jos hyvin käy, niin ottaa aurinkoa ja pelailla kivoja pelejä ulkona. Tommoset ihmiset on vaan niin parhaita, joiden kanssa on oikeesti yksinkertasesti enempää selittelemättä hyvä olla. Rakastan <3.

Huomenna mulla on tiedossa varmaankin LAGAUSPÄIVÄ, oi aaaah. En vaan oo vielä varma pystynkö siihen :D. Jossain vaiheessa on varmaan pakko hälyttää seuraa jostakin. Oli muuten mainio fiilis kans se, että viikon ajan kakskytneljäseittemän mulla oli ystävä lähellä ja tiesin, että muutamalla askeleella pääsen sen luo mihin aikaan tahansa. Nyt tuntuu tyhjältä, kun niin ei enää voi tehdä, nyyyyh!

Mahtavaa sen sijaan kotona on se, että mun sänky on vaaaaaaltava verrattuna siihen mun opiston sänkyyn, mahun nukkuu omassani miten päin vaan ja äskenkin meitä oli siinä neljä videoille naureskelemassa :D. Täytyy varmaan mennä vaan äkkii nukkuu, että pääsee huimiseen ja selviytyy tästä krapulasta äkkiä :D. Onneksi lapsiakin täytyy hoitaa vaan kolme päivää ja sit Jussi tulee ja kerkiin olee sen kaa viitenä päivänä vissiin ^^.

NYT nukkumaan!