herään kivasti ja pirteenä, lähen kouluun ja huomaan jo pari askelta käveltyäni että vruuum siinä meni 530 pari minaa liian aikasessa. Ihmettelen hetken ja vruuuum, siinä meni 27. Kävelen takasin kotiin, katon seuraavan bussin ja päätän lähteä siihen hieman aikaisemmin kun hsl sanoo. Vruuuum sen näin menevän ohi jo ikkunasta laittaessani takkia päälle. Tarkistin seuraavan 27, joka hsl:n mukaan pitäisi myöskin ohittaa juuri nyt, joten en edes yrittänyt. Seuraavaksi olin fiksu ja lähdin jo viisiminuuttia etuajassa ja osaisko joku arvata mitä sitten tapahtuu? VRUUUM myös 530 on näköjään liian ajoissa. Kiroilen keveästi, mutta päätän seurata elämän tunnusmerkkejä joista Paulo Coelho paljon kirjoittaa teoksessaan Alkemisti ja nukkua vähän lisää tänään.

Ei mul sit hirveesti muuta. Kuvat wetotallyheartmondaysit.com

Jei

Löysin oikein mulle sopivan lehtiartikkelin!

Aattelin et vuodatan tänne nyt kaameet valitukset, mut en jaksa! Eilen illalla mulle tuli hirveen paha olo ensiks fyysisesti ja sit alko ahistaa kaikki maholliset asiat jotka vaan ahistaa voi, kättä on särkeny jo pari päivää ja eilen ja yöllä ihan jumalattomasti, teippasin sen melkeen tunnottomaksi niin pysty nukkumaan :D. Nukuin levottomasti ja huonosti, kissa kiusas. Sit menin kouluun jossa tidiiiiii ei ollukaan mitään mulle ja maikka sano et sori nyt vaan kun jouduit tulee tänne mut me tehäänkin tätä toistajuttuu tänään, jonka siis oon jo tehny. NOH lähin sit kotiin enkä päässy sisälle kun vara-avain oli pöllitty! Ei kyl naurattanu. Mul on edelleen käsi tosi kipee ja huono olo kaikinpuolin. Käytin tänään kirosanoja joita harvoin käytän ja yhtä jota en käytä ikinä.

Mutta nyt etin pari hyvää asiaa... hmmmm, osasin kirjottaa monta lausetta japanii paljonkaan vilkuilematta mitään sanastoa ja sitten tein yhen työhakemuksen taas, jee.

Valitusta

Miks yleensä tekee mieli kirjottaa sillon kun joku asia ärsyttä? Ehkä sitä kaipaa muilta ihmisiltä ymmärrystä omaan tilanteeseen. Noh, mulle kävi tänään vähän kurjasti. Eilen illalla oli aikan hirviömäinen olo ja joka paikkaa kolotti. Aamu ei ollut yhtään mukavampi kun huomasin joka paikkaa särkevän kuin maratoonin jäljiltä, väsytti myös kamalasti ja nukuin paljon pidempään kun yleensä arkiaamuina nukun. Laitoin bussikortin ja kännykän laukun sivutaskuun, joka siis sijaitsee laukun ulkopuolella, jonne en yleensä laita tavaroita kun vaan siksi aikaa kun olen töissä. Aika lähellä pysäkkiä aloin kaivelemaan bussikorttia jo valmiiksi esille ja kauhukseni huomasin ettei sitä löytynyt taskusta jonne sen pistin, eikä mistään muustakaan kolosesta. Päättelin että sen on täytynyt luiskahtaa ulos taskusta samalla kun otin kännykän sieltä pois alkumatkasta. Huomasin myös ettei mulla ollu mukana käteistä, eli en voinut silläkään bussia maksaa. Katoin vielä kerran huolellisesti läpi jokaisen taskun ja laukunpohjan, muttei korttia näkynyt missään. Ei siis auttanut muu kun kun ilmoittaa töihin myöhästymisestä ja lähteä kilometri ylämäkeen ja takaisin kotia tarkkaillen pudonnutta bussilippua. Olin jo aivan väsynyt matkasta bussipysäkille ja matka takaisin kotiin sujui erittäin vaivalloisesti, tuntui kun voimia ei vaan enää olisi jäljellä. Kotitieltä löytyi bussikortti sitten onneksi, mutta oli pakko käydä istumassa terassilla hetki, koska olin aivan puhki. Jatkoin sitten matkaa takaisin bussipysäkille, jossa jouduin odottelemaan melkein 40 minuuttia seuraavaa bussia jolla pääsin Espoonkeskukseen. Sielläkin päässä odotin yli 15 minuuttia, joka on aika epätavallista, koska kolmella eri bussilla töihin pääsen siitä ja niistä jokainen kulkee ainakin kaksi kertaa tunnissa. 530 tuli ekana, jolla ei pääse ihan työpaikan viereen, joten piti vielä kävellä puolisen kilometriä pysäkiltä töihin. Olin ihan puhki kun pääsin perille ja alkoi jalkojakin särkemään niin ikävästi, että piti vähän ontua jottei kävely olisi ollut niin tuskaista. Sain sitten torut työkaverilta että annakin olla viiminen kerta kun tuut tunnin myöhässä. Pyörittelin vaan silmiä ja kävelin mitäänsanomatta riisuu ulkokamppeet. Mähän siis ihan omasta tahdosta tulin myöhässä. Pitää vissiin sanoo itteni irti, koska asun pyllyssä josta ei pääse töihin kun tunnin välein, jos jotain menee vikaan eikä ekaan bussiin pääse. Mua on aina inhottanu tommonen epäinhimillisyys, vaikka on tietenkin ihmisiä jotka sanoo olevansa 'sairaana' ja keplottelee kaikella millä vaan voi, mutta mä en kuulu niihin. En tuu myöhässä huvikseni enkä oo poissa töistä huvikseni. Tuun myöhässä koska bussi on ajanu ojaan tai jättänyt tulematta, tai jos nukun pommiin, koska ihan oikeesti niinkin voi käydä ihan vahingossa. Haluisin työpaikkaan jossa ymmärretään inhimilliset erehdykset, bussiongelmat ja arvostetaan kaikkia tasapuolisesti. Haluisin kans työpaikkaan jossa saa tietää kaikki faktat omista eduista ja tehtävistä, tuolla mä en oo saanu tietää mistään mitään ellen oo kysyny. Enkä mä osaa oikein kysyy asioista joiden olemassaolosta en tiedä. Kuulemma mun työnantajafirma sponssaa työntekijöilleen työvaatetusta, niinkun esim. ulkohuosuja, toppatakkeja ja semmosia, koska lasten kaa pitää ulkonakin leikkiä talvella enkä mä tästäkään oo saanu tietää olleskaan, eiks esimiehen pitäs tämmöset edut kertoa? Sitten vähän aikaa sitten valitin, kun ei ole palkkaa tullu ajallaan ja esimies sano hoitavansa asian ja ilmotti että mun verokortti on luultavasti hävitetty. Tästä on nyt ehkä viikko tai kaks aikaa kun valitin ja nyt sain viestiä esimieheltä, jossa se kysyy, että oonhan jo lähettäny uuden verokortin sinne. Mistähän hitosta mä oisin tienny että ne ON tosiaan hävittäny sen, kun ei se mulle siitä ilmottanu, sano vaan että ne on ehkä sen hävittäny, että tilaa varmuudenvuoks uus. Kuitenkin nyt viivästyy  seuraavakin palkka tän takia. Ja vaikka en ehkä oo paras mahollinen ihminen toimimaan ylienergisten lasten kanssa joilta puuttuu kaikki käytöstavat, en mä silti oo mielestäni mitään väärää tehny ja silti kaikki kuseee! Voi varmaan kuvitella miten turhauttavaa. Ja sekin vielä, että tuolla hoidetaan lapsia ja koko paikassa ei oo minkäänlaistta siivousta, kukaan ei tuu siivoomaan siellä koskaan ja periaatteessa siivoominen on meidän työntekijöiden vastuulla, vaikkei siitä oo missään kerrottu. Kai tommonenkin on jo jonkun terveyslain vastaista? Mutta yksi plussa! Sain liikuntaseteleitä! Wou. Ei kyllä ole tarpeeks iso plussa, että tonne jäisin kesään asti. Miinuksia on aivan hitosti liikaa. Tykkään myös mun työkavereista ja monista niistä lapsista, mutten viihdy ja koen että kärsin vääryyttä, joten en halua jäädä. Antakaa mulle töitä!

Huomenna kuitenkin nään varmaan vähän kaveria/kavereita ja kohta oon sen verran terve et jaksan jo lähteä jotakin tekemäänkin ja enää neljä kokonaista päivää ja sitten koittaa RATSASTUSPÄIVÄ! Siitä tulee ihanaa ^^. Harmittaa kyllä vähän kun viikonlopusta tulee niin kiireinen, tekis varmaan parempaa mun keuhkokuumeelle vaan levätä, mutta lauantaina meen WeeGee talolle auttelee tätiä sen myyntipöydällä, jonka jälkeen olisi Adventtitäräys viideltä, jonne haluaisin mennä. Sunnuntaina olisi sitten ratsastusta jonka jälkeen ehkä pitää palata WeeGeelle auttelee, koska myyjäiset kestää koko viikonlopun. Sitten kans ens viikolla on Jussin synttärit ja pitäs keritä paneutuu lahja-asiaan jossakin välissä. Yksi harmiasia vielä, nimittäin vähän mua ärsyttää kun oon maannu kaks viikkoo ja nyt meni aikaa kortilta ihan hukkaan kun en oo ees matkustellu ;((.

Mutta tänään alkaa Pako, jeejee! Ja tässä mun tädin sivut, käykää kurkkaa! http://www.raijapuukko.info/

Kuvat ovat tätini Raija Puukon sivuilta, jonka linkitin myös tuonne ennen kuvia. Ekotaidetta ja ekosisustusta ulkona ja puutarhassa! Itse olen fani ;).

Pariterapiaa

Mä en aio erota
koska en vaan halua

Mainio kipale kyllä tuo PMMPn pariterapiaa! Ensin inhosin sitä niinkun koko PMMPtäkin, mutta kuuntelemalla niitä oppii rakastamaan. Mun mielestä mun ja muidenkin ihmisen pitäs ehkä useemminkin ajatella vaan noin, että en aio syödä banaania, koska en vain halua :D. Minä ja muutkin ihmiset nykyään miettii et liikaa että miksi ei halua tai haluaa joitakin asioita, ehkä on lupa vaan haluta?


Mulla on musiikkia ikävä! Mutta kerron nyt mun henkilökohtasesta puolikkaasta perjantaista joka vaikutti kolmanneltatoista päivältä. Ensin heräsin kahteen peräkkäiseen tekstiviestiin, joka ei liiemmin ärsyttäänyt, mutta huomasin että olo oli aika kaamea. Nukuin vielä puolisen tuntia ja huomasin et kurkku oli hirmu kipee. Suihkun jälkeen huomasin myös että pää oli kipee. Palelin muutaman tunnin vaikka päällä oli pitkähihahen neulepaita ja vielä huppari siinä päällä ja farkkujen alla sukkahousut ja olin sentään sisällä. Mittasin kuumetta jota ei ollu. Katoin eilisen Harper's Islandin ja ärsyynnyin kun se tappaja nyt tällä hetkellä onkin Wakefield eikä kukaa niistä häävieraista ;(. Oli jännä loppu, joten halusin kattoa seuraavan jakson. Löysinkin muutamankin hyvän linkin josta sen näkisin, mutta tajusin ettei tässä iskän kannettavassa toimikaan äänet. Rynnistin yläkertaan kokeilemaan ja yllätyin iloisesti kun se ilmotti internetin toimivan hyvin, mutta huijasi! Ei toiminut. Yritin ettiä tekstitettyä versiota, jotta ois ees jotakin tienny mitä ne sanoo, kun ei mitään kuullu, mutta en sitten löytänyt. Ja tähän hommaan meni tunti aikaa ihan turhaan! Oisin voinu vaikka syödä jotakin. Ennen töihin lähtöä juoksentelin miljoonia kertoja ylös alas hakemaan kaikenmaailman tavaroita ja ne oli aina just vastakkaisessa kerroksessa lopulta josta olin ekana lähteny ettimään.

Lähin sit pysäkille juoksentelemaan ja törmäsin inhottavaan räntäsateeseen, onneks olin sentään laittanu saappaat jalkaan. Tulin viimein pysäkille ja jouduinkin odottaa bussia, joka oli paljolti myöhässä ja meinasin jäätyä, teki varmaan tosi hyvää tälle alkavalle taudille. Bussissa pikkutytöt istu jokaisella mun vakkaripaikalla, jossa tykkään istua, noh, ei se nyt haitannu, mutta huomautimpa vain. Bussit meni ihan väärässä järjestyksessä pysäkin ohi kun vaihdoin bussia. Pääsin sit kaksseiskaan, jossa oli mukava kuski! Yksi plussa päivään, mutta aika pian mun viereen istu humalainen juttelemaan. Pääsin töihin ja leikin siellä lasten kanssa kunnes huomattiin että poikienvessan lavuaari vuotaa. Huomasin kans välipalan jälkeen että poskionteloita kolottaa tosi pahasti ja olo oli muutenkin aika huono. Katottiin leffaa ja palelin. Äiti kysy että lähenkö kirpparille ja lähin, vaikka en oikein jaksanukaan selata mitään, mutta lähti mukaan yksi villapaita, aforismikirja, leffa ja kaksi levyä, mm. Bloodhound Gangin yks albumi, enkä malta oottaa et pääsen sitä kuuntelee! Tuolla odottaa myös sipsipussi ja dippiä iltasohvailuu varten, vaikka oisinkin kaivannu laulamista ja hartautumista lujiksessa, mutta ehkä joku toinen kerta kun en nyt deittiäkään sinne saanut ^^.

Maisema eilen bussipysäkiltä kello kahentoista maissa, vähän hämärää.

Pakollinen harratus.

Ja naama! Vaikka ilme näyttääkin vähän siltä, että ikävää on, niin kyllä mä lumesta pidän! Se vaan sateli aika kovaa päin naamaa ;(.