Odotan innolla sitä aikaa kun saan kaikki kouluhommat tehtyä, ei oo mitään rästissä ja muutenkin semmoset roikkuvat pikkujutut tehtynä. Sit voin taas keskittyä kaikkeen mistä tuun iloiseksi, nyt ei vaan millään kerkiä!
Haluisin opiskella tota japania vähän ahkerammin, lukee kirjoja, kuvata, juoda kaakaota ja katella leffoja. En kerkii jäädä roikkumaan mihinkään tekemiseen liian kauaksi aikaa, koska menee hukkaan sitä aikaa kun voisi olla tekemässä noita tehtäviä pois alta. Sentään suostun vielä näkee muita ihmisiä, muuten hajoiskin pää ihan totaalisesti.
Samalla päässä on ihan liikaa tavaraa, jotta sais rauhan tehdä tehtäviä. Tai rauhan tehdä yhtään mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti