Selittelin sillon joskus, että kun paranen, alan vähän paremmin kattoa miten elän. Viikon jaksoin kattoa mitä suuhuni laitan ja heti huomas kyllä että voi paremmin. Kaks viikkoa jaksoin liikkua enemmän kun ennen ja opin oikeestaan taas nauttimaan pitkistä lenkeistä elukoiden kanssa ilman ihmisseuraa. Monta vuotta koirienlenkittäminen tuntu enemmän semmoselta et niin nyt on vaan pakko tehdä ja pitkät lenkit synty ainoastaan kun oli jotain juttuseuraa. Nyt oon ihan yksikseni ajatunu monenamonenamonena päivänä tekemään yli kuuden kilsan lenkkejä, kun ennen nämä juttuseurattomat lenkit oli ehkä maksimissaan kolmen kilometrin mittaisia.
Oikeasti halusin kirjottaa siksi, koska lueskelin nyt noita blogeja, ja törmäsin Jasminelta postaukseen, jossa se näyttää ihan tajuttoman söpöltä ja halusin jakaa tän tiedon nyt teillekin!
Kohta salkkarit, sit huippumalli haussa ja voikin rennosti viettää sohvalla loppuiltaa. Huomenna koulussa verkkoviestintää kaheksan tuntia, jeeh. Toivottavasti jaksan keskittyä paremmin kun viime tunnilla! Enää tämä viikko, sitten syysloma jollon suuntaan Tampereelle ja sit alkaakin uusi jakso koulussa ja uusia aineita, jee!
PS. ollaan tänään Jussin kanssa seurusteltu jo aika kauan, en jaksa laskee kuin kauan! :D. Ja toinen PS, eli PPS. Tämmöset viestit on ehkä parhaita: "Mooi haluuks tulla syömään kakkuu, ois hyvä syödä tänää loppuu :D"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti