Syksy ja pelottavia ajatuksia

Olen edelleen sairas, mutta nyt sentään limat liikkuu! Kuhan niistän koko päivän, oon huomenna jo varmaan melkeen terve! Haluisin niin lähtee lenkille kameran kanssa ettimään syksyä linssiin.

Oon tässä nyt tän kolmen viikon on/off-sairastelun takia yllättäen tosi kyllästyny tämmöseen. Ei semmonen pikkuflunssa haittaa, jonka kaa voi kuitenkin käydä koulua, mut tämmönen haitaa et näyttää ja tuntee olonsa ihan ruumiiksi. Kirjotin joskus et syksy on kiva, koska sillon on taas yksi mahdollisuus alottaa alusta. Nyt melkeen jo päätin, että tänä syksynä, kuhan tervehdyn alan oikeesti pitää huolta että liikun tarpeeksi, syön hyvin ja saan tarpeeksi vitamiineja. Sisko sanoo että mun alhanen vastustuskyky johtuu varmaan siitä etten elä tarpeeksi terveellisesti. Miska taas ihmetteli tätä väitettä, koska elänhän mä nytten paljon terveellisemmin kun monet muut.

Mutta pyrin nyt siihen, että alan taas käyttää kiloklubia ihan joka päivä, tai edes joka toinen, merkkaan sinne syömiset ja liikkumiset ja elän niitten mukaan. Harmi vaan ettei meillä ole toimivaa vaakaa, koska en esimerkiksi yhtään tiiä paljon painan ja oonko painoindeksini kanssa missään terveellisillä vesillä :D. No oon, mut saatan kuitenkin aina välillä lipsahtaa siihen alipaino-lohkoon. Pyrin siis syömään kunnolla ja kiloklubin suosittelemia määriä ja pyrin myös liikkumaan kiloklubin suositusten mukaan. Tanssipeliä tai lenkki aina ennenkun meen suihkuun. Tuli mieleen että mulla on liikuntaseteleitä jotka pitäs käyttää tän vuoden loppuun mennessä, joten vois vaikka yrittää käyttääkin ne pois :D.

Mutta niin, jos realistisia ollaan niin vois kuvitella että jaksan tätä hommaa ehkä viikon. Mut kattoo nyt. Oishan se kiva jos ois terveempi tommosten ansiosta eikä tartteis koko ajan sairastaa.

Toinen pelottava asia, joka on pyöriny päässä näitten liikunta-ajatusten lisäksi on se, että oon oikeesti miettiny ettei olis edes kamalaa saada vauvaa ;O. Oikeesti en pidä vauvoista niinkun yhtään ja musta lapset on kivoja vasta kun ne täyttää kuus tai jossain tapauksissa ehkä viis vuotiaatkin menee. Ja oikeastaan ennen viime syksyä kun menin töihin lasten pariin, tykkäsin et lapset on kivoja vasta sitkun ne täyttää 14 :D. Oon kammonnu ajatusta et sais lapsen ja ois siinä sit kiinni koko ajan ja se ois täysin riippuvainen musta. Mut nykyään se ajatus tuntuu ihan mukavalta eikä haittais ees tommonen tilanne. Tiiän että vauvan kanssa on raskasta, mutta toisaalta ei se oo vauva iäisyyksiin ja sit siitä tuleekin jo lapsi, joka osaa jo tehä jotain itekin. Tää on vähän pelottavaa! Mutta joo, ei vauvaa oo kyllä ihan heti tulossa :D. Tai no, ehkä ei kannata sanoa näin tai sit onkin! Haluisin mieluummin kyllä ihan suunnitellun vauvan kun vahingon. Haluun muutenkin tietää kaikki etukäteen, enkä halua niin suurta paniikkia :D.

Toinen muutos syksyssä on se, että laitan kyllä väriä päähän! Toivottavasti kaks purkkia tämmöstä geelimäistäväriä riittää. Semmosta mousse-väriä riitti hyvin kaks purkkia. Onneks on muuten rumapäivä, huono ilma, jaksan maata kotona ja sairastaa. Sairastamisen yks tosi ikävä puoli on se, että mulle kasvaa ihan hirmuset finnit aina naamaan sillon! Toivottavasti saan niitä vähän pois ennenkun pääsen kouluun taas, ei jaksais mennä semmosena pakkelinaamana.

Vielä yksi asia! Mulla on kauheen kuiva päänahka ja joskus suihkun jälkeen se halkeilee oikein ja särkee ja sattuu ja kirvelee ja aijaijai. Kokeilen aina erilaisia shampoita ja koitan löytää sen oikean ja nyt kävi aikamoinen löytö! Krisu kanto meille joskus ihan tajuttoman monta pulloa koirashampoota messukeskuksen voittajanäyttelystä kun niitä oli sielä jaettu ilmaiseksi ja pesin sit semmosella pääni ja voi että kun ei sattunu yhtään minnekään! Taidan pestä sillä hiukseni. Ja sitäpaitsi tuntuu et sillä pysyy päänahka pidempään puhtaanakin.

Että ei muuta, baibai!