torstaina, toukokuuta 27, 2010

Torstai kolmastoista plus neljätoista

Tänään oli vähän huono päivä, mutta myös jotain kivaa sentäs kävi! Kerron ensiks ikävät jutut.

Ensinnäkin töissä oli aika kamalaa, lapsia oli yllättävän vähän ja monet lähti jo aikasin, mutta ne muutamat sai kyllä aikasin semmosta sotkua! Kaks riiviöpoikaa otti mukaansa myös kolmannen ja koko aika sai olla niitä käskemässä kun ne keksi tyhmiä juttuja. Tytöt sai aikaan jonkun riidan ja yks päätti lähtee kävellen kotiin. Yks epäiltapäiväkerholainen tuli koulunpihaan heiluu kepin kanssa ja huitoo muita. Kaks poikaa lähti kotia jo heti koulunjälkeen, eikä tästä häviämisestä tullu meille mitään tietoo. Olin vähän huolissani et minne ne on kadonnu.

Toisena bussi oli myöhässä, joten olin myöhässä riparisuunnittelupalaverista. Se kans kesti kauemmin kun olin luullu. Äiti tuli mua hakee ja mentiin kirpparille viemään tavaraa ja tajuttiin et siel onkin enemmän tilaa kun oltiin muistettu yhessä pöydässä, joten tilaa jäi vähän tyhjäksi, pitää viiä lisää kamaa. Lisäksi mulla oli pissahätä.

Kotimatkalla käytiin IKEAssa ostamassa lapsille palkintoja ja sielä kassalla oli Jerry. Jerry ei ollu ikävä asia, vaan se, että joku ihme mamma valitti sille jostakin tosi ikävään sävyyn. En oikein saanu selvää et missä oli vika, luultavasti ei missään. Tästä tuli mieleen, että miks oikeesti asiakas on aina oikeessa ja miks niille asiakkaille pitää jotenkin olla erityisen mukava, vaikka ne ois mimmosia mörköjä? Jos mä perustaisin jonkun liikkeen tai kahvilan tai minkä ikinä, niin sanoisin kyl semmoselle nillitysmammalle, että "anteeksi mutta meillä tarjoillaan vaan ihmisille, jotka osaavat käyttäytyä." Pitäis varsinkin aikuisten ihmisten jo osata käytöstavat ja on ne kassatkin ihan ihmisiä! Ne ei tasan sulattais jos niitä kohtaan käyttäydyttäis noin, joten voisivat vähän kattoa peiliin. Ja sit vielä et toi IKEAmamma valitti jostakin hinnasta, ihan kun IKEAssa ei jo valmiiks myytäis hodareita puolilmasiks. Mun mielestä kaikki yritysten omistajat vois nyt päättää, että heidän työntekijät voisivat vaan haistattaa paskat tommosille vaikeille asiakkaille ja jakaa porttikieltoja :D.

Ikävyys ei tähän loppunut, sillä kotimatkalla äiti sai soiton 'naapurilta', joka ilmoitti että tienvarressa on kuollut kissa. Kissa oli mustavalkoinen, ja meillä on semmosia, joten heille tuli tietysti mieleen tarkistaa, että meiän katit on kotosalla. Äiti pysähty, siirsi sen kissan syrjemmäs ja hautas sitä vähäsen. Surku siinä tuli, mutten kyllä voi asiaa enempää analysoida tai alkaa itkettää. Itkin jo sen takia vähän ja rukoilin. Joo rukoilen, oon hihhuli!

Sitten iloisempiin asioihin. Aamulla mulla oli selkeesti jo pirteempi olo, josta jaksoin ilakoida! Oli kiva pukeutuakin vähän, parin päivän pyjamaputken jälkeen. Näytin tommoselta:























Muista vaatteista en jaksa kertoo mitään, mutta noi sukat on vaan ihan mun lempparit <3. Kun ne laittaa jalkaan, tulee parempi mieli ja kaikkia ihania asioita mieleen, kuten vaikka Jussi <3.

Aamupalaksi paistoin hyvän munakkaan ja pekonia. Iskä ostelee pekonia koirille ja sit se ei ikinä syötä niitä niille, joten mun täytyy syyä ennenkun ne menee piloille!

Riparimiitti oli kiva ja siel oli namnam hyvää ruokaa <3.

Sato vettä tosi söpösti <3.

Löysin kirpparilta PONEJA <3______________<3. Voisin joskus vähän kirjotella niistä. Löysin myös Snoopy-lasin, samaa sarjaa, jota ostin viimeks Mikkihiiri-laseja ja kerran Jussille Aku Ankka-lasin. Voidaan tehä niihin kivoja drinkkejä sit joskus kun saahaan oma koti. Ne on oikeesti hienoja laseja! Löysin myös yhen paidan, kynsilakan, semmosen kirahvitilkun ja leffan nyt ainakin ja ainiin, aurinkorasvaa!

Voisin mennä koht kattelee noi tokat semifinaalit, en jaksanu mennä kattoo reaaliajassa. Mut huomenna JUUUSSSIIIII <3. Voisin koittaa joskus saaha meistä jonkun kivan uuden ja söpön yhteiskuvan <3. Mulla ei oo vieläkään meistä yhtään kuvaa kehyksissä ja ollaan sentäs seurusteltu jo yli kolme vuotta ;(. Mut ehkä sitkun on oma koti :D. Lykkään aina kaikkee, oon lykänny jo siitä asti kun täytin 16, koska ajattelin koko ajan, että ei mun kantsi mitään tehä kun muuten kohta. Neljä vuotta jälkeenpäin edellleen täällä! Mut kyl se muuttopäiväkin vielä koittaa!

Heippa! Olipas taas sekavaa!
PS. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2155031

3 kommenttia:

  1. Näitä sun työjuttuja lukiessa ei käy kyllä yhtään kateeksi. :D Kyllä lapset osaa olla niin ihania.

    VastaaPoista
  2. Ihana toi valkoinen rannekoru! Oon jostain syystä nyt ihan rakastunut ton tyylisiin <3____<3 Mutta sulle on kyllä sattunut ja tapahtunut, ei voi muuta sanoa!

    VastaaPoista
  3. Hauskaa et kaks Hannaa peräkkäin :D. Mut joo, osaa ne lapset kyl olla joskus oikeestikin ihan mukavia :D.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...